Mulla on ihanat kämppikset!

Pikku Rico jäi katselemaan eteiseen lähtöäni. Nyyh.

Täällä ollaan oltu nyt neljä päivää ja hyvin on kotiuduttu. Lentokenttä - survived, arrival to the apartment - survived. Bussimatkalla lentokentältä kämpälleni tapasin kaksi mukavaa tytsyä Tampereelta. He jäivät eri kylään asumaan El Cotilloon. Bussikuskini löysi osoitteeni, Calle Pizarro 28, josta Sergei (poikien keksimä nimi, meidän tutori Education & Mobilityltä) ohjasi minut tutustumaan kämppiksiini. Tervehdin supisuomalaisia nuoria miehiä englanniksi. Sain muutaman mulkaisun ja vastaukseksi "MOI." Valkoinen kuin lumi, mikä se on? Suomalainen, meitsi. Tajusivat mun olevan samalta maapläntiltä. Ekana päivänä lähdettiin pizalle ja kaupungille pyörimään. Olin vähän huolissani, kun pojat tykkäävät juoda kaljaa, mutta yllätyin positiivisesti sillä he kunnioittivat hiljaisuutta ja saan nukuttua. Puss och kram pojkar.

Bussinäkymät.

Timo=Iso on tavoitettavissa parhaiten puhelimella, Markus=Taka jeejee syö kaikkien jämät, Markus=Lukio-Make on kaksoistutkintoa käyvä & porukan rauhallisin , Artturi=Raisio nousee viimeisenä ylös sängystä, Minä=Tyttö en ole hetkeäkään paikallani.

Niin kaunis auringon nousu. Myöhästyin vain 10 min h-hetkestä.

Kotikonnuilla.

Viereinen satama.

Aamulla naama oli turvoksissa, liekkö johtui eilisen päivän suolaisesta pizzasta vaiko mahdollisesta homeesta?

Seuraavana aamuna heräsin 5:50 paikallista aikaa, ja ulos katsoessani oli vielä pimeää. Odottelin tunnin ja lähdin rantaan ihastelemaan auringon nousua. Kävelin ympäriinsä vajaa pari tuntia ja juttelin DogShelter Fuerteventura pitäjän kanssa, hän oli heti antamassa minulle suomeen kotiinvietäväksi pientä, laihaa faaraokoiraa, mikä tempoili hihnan päässä. 11:20 menin Sergein luokse officeen (reissun yksi merkkipaaluista T.Make) ja lähdimme kohti työpaikkaani Oasis Dunasia. Tai niin luulin, saavuimme Oasis Villageen, josta meidät ohjattiin Oasis Papagayoon, jossa tulisin viettämään ainakin ensimmäiset viikkoni animaattorina. Totti/Latif, joka vastaa tutoroimisestani työpaikallani ei ollut kuitenkaan paikalla, joten en saanut tarvittavia allekirjoituksia miljoonaan paperiin. Päivällä kävelimme ympäri kyliä, hengailimme Lauran ja Karmenin kanssa, söimme frozen-yougurttia, pelasimme futista nelisteen Raision, Takajeejeen & Lukio-Maken kanssa sekä kävelimme illalla rantsussa. Tilasin yougurttini muuten espanjaksi! Harmiksemme Lauralla ja Karmenilla ei ole viikonloppuja vapaana. Itselläni on ke & la vapaat. Suunnittelimme yhteistä roadtrippiä, mutta katsotaan mitä keksimme.

Red rock, almost.

Keskiviikkona nousin kahdeksaksi juoksulenkille. Lähdin pois kaupungista poispäin ja löysin hyvän hölkkäreitin wastelandista. Juokseminen täällä on mukavaa, kun vastaantulevat antavat yläfemmoja ja ystävällisiä hymyjä. Hölkyttelin hitaasti tunnin verran ja nautin taivaanrannasta sekä isoista aalloista. Odottelin että pojat pääsee töistä kahden aikaan, tein ruuaksi valmis-parmesanpastan. Hengasimme Raision isän kanssa, joka majailee Corralejossa ja haimme nutellapitkoja HiperDinosta.

Lähi rannalta.

Make ikävöi kotona odottavaa emäntää, toinen Make saa toimia halikaverina.

Torstaina eli tänään oli ensimmäisen työpäiväni aika. Suunnistin Papagayoon parikyt minuuttia vaille kymmenen, jotta ehdin syömään. Ilokseni saan siis syödä kaiken kattavasta buffetista aamiaisen, lounaan ja päivällisen/illallisen. Aloitin suorilta vetämällä yksin 45minuutin venyttelyn altaan tuntumassa, sain mukaan yhden brittimiehen, joka osoittautui myös yleisurheilijaksi. Kertoi Austraaliasta, osteopaateista, surffauksesta ja lomareissuista. Päivän aikana pelasin pingistä, vedettiin jotakin pöytäpeliä x ja myös tikanheittoa sekä petankkia. Futikseen en saanut osallistujia.

Työnäkymä. Working hours: 10:30-13:00, 15:00-17:00 & 20:30-23:00. Ja aina 10min aijoissa paikalla, måste.

Gimme something!

13:00-15:00 Kiertelin hotellin tienoja. Löysin kaistaleen, josta pääsee "aavikolle". Matkalla löytyi muurahaisia marssimassa, heinäsirkkoja loikkimassa, sisiliskoja, kolibrin näköinen iso-valkoinen-mustaraidallinen-oranssinokka lintu sekä ... yli viisikymmentä oravaa!!! Oravat tulivat jalkojen juureen kerjäämään ojentaen käsiään. Kaadoin niille vettä kivelle, kaikki kävivät vuorollaan tai toisten vuorolla juomassa. Osa yritti tarttua pulloon ja juoda suoraan sen suusta.

Toinen tauko oli pidempi, kolmetuntinen. Make jäi kämpille nukkumaan päikkäreitä ja muut toverit tulivat pitämään seuraa. Etsimme dyynejä kävellen hitaasti autiomaassa, Raision melkein nukahtaessa pystyyn. I showed oravapaikan, yhtään ei enää näkynyt ja Topi meinasi astua paskaan, Lukio-Make astui siihen.

King Arthur.

Lisää kuvateksti

Lukio-Make.

Illalla koitti aika tanssia lasten kanssa minidiskoa, pelata bingoa ja laulaa karaokea. Mun poijjat tulivat yllätykseksi hakemaan mua ja laulettiin Raision ja Takajeejeen kanssa Jenni Vartiaista. Kotimatka keskiyön tuntumassa oli paljon mukavampi kun mulla oli saattojoukkue. 😊

Alkuun jännitin tulevia kämppiksiäni, mutta turhaan. Tulemme hyvin toimeen ja ikäväkin tulee kun joutuu olemaan töissä. Yhdessä kirjoittelemme blogejamme, hyvä koska muuten meinaisi unohtua kaiken hulinan keskellä. 😀